Tämä viikko on vastakohtien viikko. Valitse kaksi päämateriaalia. Ensimmäinen valintasi on materiaali, joka kuvastaa sinua. Toinen valintasi on materiaali, joka on täysin päinvastainen kuin sinä olet.
Valitsin materiaaliksi Marimekon pehmeän joustocollegen ja sille vastakohdaksi tekokuituisen pörröfleecen. Siinä valintaa tehdessä ajattelin vain fleecen violetteja kuvioita, ja vasta myöhemmin tajusin että pohjaväri on ruskea, mikä ei ehkä mustan kanssa ole se paras valinta. Näillä mennään!
Halusin mukavan koti/työmekon, missä kelpaa saapastella niin hiekkalaatikolle kuin tavata asiakkaita. Työhuoneella on aika viileä varsinkin päiväuniaikaan kun ovea pitää pitää raollaan, joten ajattelin että pitkät hihat on must ja korkea kaulus lämmittää. Siinäkin yksi vastakohtaisuus, tykkään enemmän avarista päänteistä ja esimerkiksi tavallinen o-aukkoinen t-paita ahdistaa. Tästä kauluksesta tuli kuitenkin todella kiva! Mekon helmassa on kaksinkertainen kaitale, mitä jäin vähän miettimään olisiko sen pitänyt olla hieman kireämpi. Toisaalta näyttääkö sitten ihan pöntöltä tällä lantiolla jos hame kapenee alaspäin? Tämä on just se syy miksi inhoan tehdä itselleni vaatteita. En yhtään tiedä mikä minulle sopii. Mikä on aika hassua kun ottaa huomioon, että asiakkaille osaan kyllä sanoa mikä heille parhaiten sopii.
Kauluksen idea tuli Karkelokukan huppuohjeesta, otin alareunan kaaren pöydällä lojuvasta tyttären hupparin kaavasta ja mittasin sopivan pituiseksi. Noin 12cm korkeutta ja etureuna vapaalla kädellä kaarevaksi. Jos tekisin uudelleen tällaisen, tekisin takareunasta vielä korkeamman jolloin olisi hauskan näköinen pystyssä. Kauluksen ulkoreuna on joustocollegea.
Ja se kuvaaminen sitten. Jotenkin tosi ahdistavaa :). Punainen seinä oli ainoa missä oli tilaa, joten kuvasin sen edessä. Ei varmaan ole kahta haastavampaa väriä kuvata, kuin punainen ja musta. Tosi hankalaa oli oppia mihin kohtaan pitäisi katsoa, jos aikoo katsoa suunnilleen kameraan tai sen suuntaan. Useimmissa kuvissa pää ja katse oli yläviistoon. Osa kuvista oli aika ratkiriemukkaita :D.
Kiitos Emmi ja Piia tästä haasteesta, kiva kun Suomessakin järkätään tällaisia vihdoin!
Tekstit
Jes! hyvältä näyttää! kiitos ja kiva kun osallistuit :) :)
VastaaPoistaKiitos :) nää kuvat kyllä kannustaa heiluttamaan kahvakuulaa vähän useammin....
PoistaVarmasti mukava vaate käyttää päällä, niin kodikkaan näköinen. Itsekin pitäisi innostua mekkomallisista. Aina ihailen niitä toisten päällä, mutta itselleni en saa aikaiseksi.
VastaaPoistaSama juttu! Ja sitten mulle helposti käy niin, että siinä missä kaveri näyttää rennolta hameessa ja paidassa, mä näytän jotenkin viralliselta pönöttäjältä vaikka vaate olis miten arkinen. Mut tää mekkonen on kyllä kivan rento. Ensin mietin et tuliko liian pitkä mut se on just hyvä, pystyy kumartelemaan ja kykkimään hiekkiksellä ilman että persus näkyy :D
PoistaYmmärrän tuskasi itselle ompeluun, se oli itsellenikin todella haastavaa alkuun. Tämä mekko kyllä minusta sopii sinulle, helman muoto on todella hyvä näin minun silmääni. Kuvat on kivat myöskin, ja tausta on mukavaa vaihtelua, kun yleensä näkee niitä valkoisia. Punainen hienosti nostaa esille kauniin mekon. En minäkään osaa kameran edessä luontevasti olla. Mutta vähitellen siihen vähän tottuukin.
VastaaPoistaKiitos! Minä toivon myös että siihen kuvattavana olemiseen tottuu. Ensin ajattelin että en todellakaan laita itsestäni kuvia, mutta hei - mitä menetettävää? Joskus voi laittaa itsensä likoon. Jos vaikka rentoutuis :P
PoistaHyvän näköinen mekko ja sopii sinulle hyvin :)
VastaaPoistaKiitos Tuulia!
PoistaItselle ompelu on siten helppoa kun ensimmäisen tekee sovittaen ja tekee kaava muutokset - niin seuraavat voi tehdä samalla kaavalla vaivatta jopa ilman sovituksia. Ja miten mahtavaa pukeutua ilman kaupallisia "kytköksiä"! Terv. Tämä satunnainen ohikulkija joka jatkaa tästä matkaa...
VastaaPoista