Multitasking

Pääsiäismaanantai on aurinkoinen ja lämmin. Kelloi soi vasta 7.45.
8.20 herään kun lapset täysissä pukeissa toivottavat huomenta. Kevyesti harmittaa kun sammutin kellon, yksinäinen aamukahvihetki on parhautta ja käynnistää päivän tehokkaammin.

Cokista ja kahvia, ei pysty vielä syömään mitään. Lapset naisen hoiviin ja itse ompelukoneen ääreen. Kahdesta mekosta puuttuu vielä pari pientä juttua, ajallisesti vajaan kahden tunnin verran, perheajan alkuun on neljä tuntia. Silti hermostuttaa, tekemistä olisi muutakin.

Ompelen mustaa kangasta käsin, lamppu parin sentin päässä, silmät sirrillään. Tuntuu ettei vielä näe mitään, puuttuva ripsiväri pitäisi silmät paremmin auki, siltä tuntuu.

Käyn välillä etsimässä tyttären kadonnutta takkia ja etupihalla ihastelemassa kasvavaa raparperia. Jatkan hommia. Yhtäkkiä ensimmäinen mekko on valmis. Iskee luopumisen tuska ja epäluuloisuus. Muistinko kaiken, katkoinko kaikki langat, mitä jos joku joskus vaihtaa vaikka vetskarin siihen ja vuorin alta löytyykin metritolkulla katkomattomia lankoja? Ei, kyllä se on valmis. Henkariin ja toinen mekko esiin. Totean että aikaa meni vähemmän kuin olin arvioinut.

Pidän venyttelytauon ja käyn laittamassa pyykit kuivuriin. Juustokakku pitäisi tehdä, ainekset on jo valmiina, pikaisesti sekoitan ja heitän uuniin. Käyn toisen mekon läpi, mitä sille vielä pitää tehdä.

Lisää cokista, pikainen bloggailutauko takapihalla. Jos en polttaisi, ehkä olisin skipannut tämän vaiheen. Kiva silti istuskella hetki!

Suunnittelen, että ompelen mekon loppuun ja sitten käyn istuttamassa pinaatin siemeniä uudelle kasvimaalle. Sitten suihkuun ja se ripsari ja mutsille syömään. Parhautta.

Pari vuotta sitten vielä ihmettelin äitiäni, miten se saa niin paljon aikaan. Tekee duunia, välissä puutarhanhoitotauko, duunia, nopeesti kahvia, jne. Olin kade, samat geenit ja mä en saa mitään aikaan.

Pari päivää sitten kertoilin lasteni isälle, miten olin tehnyt duunia, hoitanut puutarhaa, tehny ruokaa ja duunia ja kitkeny kasvimaata.

Se vastasi, että olet kuin äitis, tossakin asiassa. Suurin kohteliaisuus ever.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

Yritys

Instagram @Susannafin